Avointa Peliä: Nuori ja nälkäinen HPK… plus Laatikainen ja Riska

Kevät kuulemma erottelee miehet ja pojat. Kokemuksen kerääminenkin on aloitettava jostain. Senpä takia samassa pöydässä oppia imemässä ja jakamassa ovat kevään numerolliset ääripäät. Ajatukset ja keskittyminen on selvästi herroilla jo torstaissa ja vain torstaissa. Mutta vähän tenttaamalla saatiin silti hiekkaa suuhun, porot parrasvaloihin, aina toimivat vuosirengas vinoilut sekä yhden joukkuekaverin monivuotinen arvokas työ sakkokassan kartuttamisessa nostettua tapetille. Tänään playoffs-kevättä ruotimassa toistensa lauseita hienosti jatkavat Miro Karjalainen ja Filip Riska.

Filip sinulla on 102 playoffs-ottelua vastaan Miron nolla peliä. Onko playoffs kokemuksella millainen merkitys ja miten se näkyy?

Niin, sillä on ja ei ole merkitystä. Ei ne pelien määrä mitään ratkaise, vaan panos jäällä. Mutta kokemuksen myötä varmasti sellainen alkuhosuminen jää pois. Ensimmäinen peli on totta kai tärkeä, mutta ei siihen mikään ratkea. Pitää ymmärtää, että mitä tahansa voi tapahtua yhtenä päivänä, mutta sarja jatkuu ja on pitkä.

Pelasit ensimmäiset pudotuspelisi kaudella 2005–2006. Millaisia muistoja on ensimmäisistä playoffs-peleistä?

Pelattiin A-junioreiden pudotuspelejä ja kun ne loppuivat, niin JYPin edustuksen päävalmentaja Matti Alatalo soitti ja kertoi, että käyttöä olisi. No sitten vaihtuivat suunnitelmat ja lähdettiin pelaamaan Bluesia vastaan. Oli säälipleijareista kyse, menin itse mukaan toiseen peliin ja kolmas peli oli Espoossa, mikä hävittiin ja kausi loppui siihen. Olisiko jopa ollut Laatikaisen Arto silloin vastustajan paidassa vastassa?(toim. Tämä muistijälki piti paikkansa, Arto Laatikainen pelasi ko. kaudella uransa viidettä playoffs kevättä Liigan puolella)

Filip oli 2006 jo pahanteossa kaukalossa, missäs pahanteossa sinä Miro olit silloin samaan aikaan kun odottelit 10-vuotis synttäreitäsi?

Varmaan hiekkalaatikolla santaa syömässä..

Itse olin silloin 19-vuotias, jos Lada pelasi vastustajan joukkueessa, niin sen oli oltava jopa alle kolmekymppinen silloin.. (Filip)

Häviääkö jännitys kokemuksen myötä?

Päinvastoin tuntuu meikäläisestä. Silloin oli varmaan niin nuori ja tyhmä, (katsoo Miroa) ettei edes tajunnut jännittää. Pääsi vain intoa täynnä ensimmäistä kertaa miesten peleihin painimaan. Mitä enemmän on pelejä tullut, niin tuntuu, että jännittää vain enemmän. Ja ylipäätään pidän jännitystä hyvänä asiana, koska aika lähellä sama asia meikäläisen mielestä kuin innostuneisuus. (Filip)

Hyvä sanavalinta, innostunut on oikea sana täällä. Koko ajan odottaa, että alkaisi jo. Ei meinaa malttaa, hirveä halu pelaamaan. Odottavan aika on pitkä. Joten ehkä minäkin sitten jännitän joskus kun olen yhtä vanha kuin sinä.. (Miro)

20181207, HÄMEENLINNA, HPK VS. KÄRPÄT, HPK:N MIRO KARJALAINEN (38) TAKLASI KÄRPPIEN RASMUS KUPARIN (19). Kuva: Veli-Matti A. Pitkänen

Sinulla Filip on nyt kymmenes playoffs-kevät Liiga tasolla alkamassa, löydätkö tämän kauden asetelmasta jotain erilaista tasaluvun kunniaksi?

Kyllä siinä on. Todella useasti olen pelannut joukkueissa, missä on lähdetty ennakkosuosikkina ensimmäiselle kierrokselle. On tullut menestystä runkosarjassa sen mukaan, että on ollut suosikin viitta ja kotiedut mukana. Nyt tämä haastajan asetelma on meikäläiselle sekä meidän joukkueelle erittäin hyvä ja maistuva. Tämä nuori ja nälkäinen ryhmä on parhaimmillaan tässä tilanteessa.

Näkyykö joukkuekavereista tai joukkueen toiminnassa mitenkään, että pudotuspelit ovat aivan kulman takana?

En kyllä ole mitään huomannut. Varmasti sellainen jokaisen henkilökohtainen keskittyminen tekemiseen on vielä aavistuksen tarkempaa. Todella hyvin ollaan tehty tähänkin asti koko kausi, mutta varmasti jokainen miettii, että voiko jonkun asian tehdä vielä pikkuisen paremmin. Tavoitteena vain ja ainoastaan se, että ei jää itsestä kiinni ja pystyy antamaan kaiken joukkueelle kun pelit alkavat. (Miro)

Samoilla linjoilla, nyt ehkä se yksilökehittyminen on jätetty valmennuksen toimesta enemmän taustalle. Kaikki toiminta keskittyy siihen, että joukkueesta saadaan maksimit ulos pelipäivinä. (Filip)

Miksi santapaperi osasto nousee aina keväisin otsikkoihin?

Kaikilla joukkueilla on yleensä todella kovat kaksi ensimmäistä ketjua. Itse näen, että jos ja kun useasti nämä ketjut ns. tasaavat toisensa, niin pelin pystyy ratkaisemaan yhdellä maalilla kolmos- tai nelosketju. Haalariosastolla ei jää työnteosta kiinni, ehkä sitä satoa kerätään tämän takia useammin juuri keväisin. (Miro)

Vaikka usein puhutaan, että tuomarinlinja muuttuu playoffs-peleihin, niin en ole ihan samaa mieltä tuosta. Pelin luonne muuttuu. Tunne ja halu pelissä nousevat eri tasolle kun pelataan vain tuloksesta. Eri vahvuudet nousevat esiin, ehkä siellä alaketjuissa riviporoilla on enemmän sitten niitä ominaisuuksia. Peli suoraviivaistuu. Pienet asiat korostuvat. Samalla lailla esimerkiksi ykkösketjun jätkät voivat vaikka tärkeiden blokkien tai taklausten kautta nousta isoon arvoon, vaikka ei otsikkoihin asti pääsisikään. (Filip)

Onko toiveita tuomaripelistä pudotuspeleihin?

Lyhyesti sanottuna reilu molemmille joukkueille riittää hyvin. Ja että ymmärretään, mistä pelataan. Tunnetasot nousevat, niin tuomareiden pitää kestää myös niitä ensimmäisen sekunnin reaktioita. Tosin samaan liittyen on lisättävä, että tässä on tullut iso parannus tuomareiden keskuudessa. Nykyään kaikkien kanssa pystyy jo puhumaan ja ymmärretään sitä kuinka iso ero on jo vaikka viiden sekunnin jälkeen kontra just siinä hetkessä sanomisilla. (Filip)

Eipä tuohon ole muuta lisättävää kuin annetaan pelata linjakkaasti. (Miro)

Pitäisikö ottelusarjoissa mennä samoilla tuomareilla niin kauan kuin homma toimii, jotta linjakkuus olisi paremmin selvillä? Nythän tuomarit voi vaihtua joka peliin.

Nyt pistit pahan.. Hyvä ja mielenkiintoinen kysymys, puolensa ja puolensa. Näin nopeasti ei pysty sanomaan juuta eikä jaata. (Miro & Filip)

Onko jäälle huomannut katsomon kasvaneen volyymitason?

Todellakin on.. (Miro)

Pelattiin loppukaudesta hyviä pelejä isoilla panoksilla, niin kyllä huomasi, että myös siellä tapahtuu. Ja sitten tuo voittopelien jälkeinen tapahtuma, se on todella hieno asia. Se ei ole pelkän joukkueen juttu, se ei ole pelkän kannattajakatsomon juttu, vaan se on koko hallin, koko kaupungin juttu. Todella iso voimavara meille. (Filip)

Turussa on lentokentäksikin kutsuttu kaukalo, vaikuttaako miten?

Kaukalo se on sekin, ei mitään merkitystä.. (Miro)

Sitä luullaan, että se on jotenkin todella erilainen, mutta ei ole. Tässä vaiheessa kautta ei ole kaukalolla tai kaupungilla mitään väliä. Hiki tulee kaikkialla ja paidan joutuu vaihtamaan pelin jälkeen varmasti. (Filip)

Mitä odotatte keväältä?

Torstaita! (Miro & Filip)

Kertokaa loppuun tuosta teidän perinteisestä rankkarikisasta treenien loppuun? Tänäänkin olitte samettisilla käsillä ensimmäisiä maalintekijöitä kisassa, kun pistepörssi kärjet vain jatkoivat tuskaista yrittämistä.

Kannatta tehdä maali tai tulee kalliiksi.. (Miro)

Kolme yritystä millä pitää tehdä maali, jos ei tee niin kymmenen euroa sakkokassaan. Sitten on vielä tupla tai kuitti mahdollisuus neljännellä yrityksellä. (Filip)

Ja se mahdollisuus on todella isoilla heittomerkeillä vapaaehtoinen.. (Miro)

Kyllä siitä kuittia tulee niin paljon jos et tuplaa, että minäkin olen ampunut aina, vaikka tiesin, etten tänään tee.. (Filip)

Kukas on suurin maksaja tässä leikissä?

Kyllä se on Niemeläinen.. (Filip)

Kyllä! Ehdottomasti Masto, se on kahden vuoden aikana tehnyt yhden maalin.. (Miro)

Sen yritykset ovat ihan hyviä.. siniviivalle asti, sen jälkeen sellaisia, että pitäisi maksaa jo pelkästä teosta. (Filip)

 

Avointa Peliä – Blogi

Marko Syrjälä

 

 

 

 

 

 

21.03.2019 14:10

Jaa artikkeli: