Avointa Peliä – Syö poika syö! Mutta kyllä sinun pitääkin syödä!
Kun pelaaja ottaa askelia kohti isompia otsikoita ja oman nimen lihavointia lehdissä, tulee haastatteluissa esiin yhtenä syynä kehitykseen hyvin usein ”kuntoon laitettu ravintopuoli” sekä ”parantunut urheilullisuus”. Jokaiselle sinänsä tuttuja termejä, mutta kotikutoinen pizzasta salaattiin ja syö vähemmän, liiku enemmän -ajattelumalli ei taida sitten kumminkaan olla se tuloksentekokeino ammattiurheilussa?
Mielenkiintoista asiaa on kanssani paloittelemassa leikkuulaudan ääressä HPK:n valmentaja Timo Turunen.
HPK:hon kun tulee uusi pelaaja, niin miten hänet otetaan haltuun ravintoasioissa?
Laajennetaan heti termistöä… elämänhallinta, urheilullisuus, montaa eri nimeä voidaan käyttää, koska kyseessä on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä ravinto. Siihen kuuluu myös palautuminen, palautumisvalmennukseen kuuluu passiivisen palautumisen toimet, aktiiviset harjoitteet sekä univalmennus. Eli käytetään näitä termejä nyt ristiin sopivasti…
Kun meille saapuu uusi pelaaja, niin pelaaja pitää kolmen päivän ajan ruokapäiväkirjaa. Jos laajennamme elämänhallinnan puolelle, niin on myös mahdollista ottaa mukaan ns. palautuminen ja levon seuranta. Tämän jälkeen teen jokaiselle pelaajalle henkilökohtaisen ravintoanalyysin, jonka pohjalta pääsemme pilkkomaan ravinnosta saadut keskiarvot suhteessa painoon ja näkemään, mitä voimme kehittää.
Palautumisen puolella meillä on käytössä kaksi kertaa viikossa tehtävä pikapalautumistesti, joka kertoo sykevälivaihtelun ja analyysiohjelmalla pystymme löytämään pelaajilta heittoja historiassa. Jos tällainen löytyy, on yksi vaihtoehto laittaa pelaaja koko vuorokauden seurantaan, jolloin saamme sykevälivaihtelua 24 tuntia tai jopa useampia öitä niin levossa kuin valveilla, jolloin pääsemme analyysiohjelman kautta kiinni epäkohtiin ja jälleen kehittämään palautumisen parantamisen kautta pelaajaa.
Miten uni ongelmia voidaan kehittää?
Kyllä se on niin maalaisjärjen käyttöä kuin vain voi olla. Järjestyksessä aletaan käymään läpi, sänky, peitto, tyynyt, valaistus, lämpötila, äänet… Etsitään keinoa, jotta syvää unta tulisi enemmän. Me nukumme kumminkin kolmasosan elämästämme, myös siihen pitää panostaa. Monesti koko elämänhallintaan on urheilijan näkökulmasta ajateltuna aivan perusasioista kyse. Meidän tehtävä on vain löytää ne asiat mitä pelaaja ei ollutkaan ajatellut.
Missä jääkiekkojoukkueessa on suurimmat haasteet näissä ravintoasioissa?
Kyllä se useimmiten ongelmana ovat energian liian vähäinen saanti ja ateriarytmin liian pitkät välit. Kun analyysiohjelma pilkkoo ravintoaineet ja suoja-aineet, niin todella harvoin kenelläkään pelaajalla on nämä huipputasolla. Aina löytyy kehitettävää. Pelaajat kuluttavat todella paljon, joten myös ravintoaineiden saanti pitää olla tasaisella ja määrällisesti isolla tasolla läpi vuorokauden.
Lähtökohtana on kumminkin yksinkertaisesti se, että jaksaisi harjoitella enemmän, jotta kehittyisi. Jos ravintoaineet eivät riitä, keho menee säästöliekille, jolloin kehitystä ei tietenkään tapahdu. Monet pelaajat ovat ottaneet aikuisiällä suurimmat kehitysaskeleensa juuri siiloin, kun tämä asia on saatu kuntoon. Moni pelaaja on hakenut vauhtia Mestiksestä ja tullut tämän kokonaisuuden sisäistämisen jälkeen takaisin Liigapelaajaksi pysyvästi.
Toki löytyy myös toisen pään esimerkkejä ja kesäharjoittelussa on kasattu ns. rasvaryhmiä, joissa pitää saada turvallisesti ja järkevästi painoa pudotettua. Mestiksessä oli aikanaan pelaaja, joka painoi 115kg. Ruokavalio koostui maksamakkarasta, metvurstista, juustoista ja muista huonoista rasvoista noin 50 prosenttisesti, kun taas esimerkiksi kanaa ja kasviksia ei ruokavaliosta löytynyt lainkaan. Tämän asian sisäistettyään pelaaja painoi hetken päästä 99 kiloa ja oli kaksi vuotta Mestiksen paras puolustaja.
Eli pääsääntöisesti voidaan sanoa, että suurimmat ongelmat ovatkin niin päin, että pelaajat eivät syö tarpeeksi? Kuinka nopeasti asioihin saadaan korjauksia?
Tässä on nyt yhden nuoren tulevaisuuden pelaajan analyysi esimerkkinä. Ensimmäinen analyysi, niin esimerkiksi hiilihydraattien tarve jää alle puoleen tarvittavasta. Proteiinia monesti pelaajat saavat tarpeeksi arvollisesti, mutta jakautuminen ei ole oikein. Proteiinien tarve pitää saada jakaantumaan koko päivälle, ei kerralla syötäväksi. Kulutukseen nähden ravintoa pelaaja sai aivan liian vähän. Ne määrät tulevat todella yllätyksenä, kuinka paljon pitää syödä.
Analyysi lähetetään aina kaikille pelaajan valmentajille, sekä pelaajalle itselleen. Siellä on annettu kaikkiin ongelma kohtiin esimerkkejä, mitä syömällä asia parantuisi. Eli pelaajaa autetaan ja ohjataan kyllä paljon, mutta syöttämään emme rupea. Jokainen pelaaja tekee itse sitten sen sitouttamisen asioihin, toki pelkkä tiedon lisääminen ja asioiden avaaminen konkreettisesti avaa silmiä jo poistaa paljon mututuntumaa.
Reilu kuukausi oli väliä seuraavaan otantaan ja pelaajalla oli kaikki arvot jo lähellä erinomaista. Kopin ottaminen itse ja tiedon lisääminen ovat asioita mitä tarvitaan ja millä saadaan nopeastikin aikaan hyviä tuloksia. Jos harjoituskuormasta riippuen pelaajan energiatarve on 5000–6400 kaloria päivässä ja saat noin puolet, niin jokainen varmasti ymmärtää, että jaksaminen, kehittyminen ja palautuminen eivät ole maksimaalisella tasolla.
Miten tämä asia on nykyään huomioitu joukkueen juomissa nesteissä? Kookosvesi on yksi uusi termi mihin olen pelaajien puheissa törmännyt..
Palautusjuomat ja tankkausjuomat ovat joukkueella käytössä paikkaamassa energiamääriä ja nopeuttamassa niiden saantia. Kookosvesi on erittäin hyvä suojaravintoaineiltaan, sekä energian luovuttamiseltaan tasaisesti verrattuna nyt vaikka sokeripohjaisiin, jotka tulevat pommeina ylös ja hetken päästä alas.
Vierasotteluissa kotijoukkue tarjoaa aina ruuan pelin jälkeen hallilla, jos pelaatte perjantai-iltana vieraissa ja lauantaina kotona, niin onko jotain erityistä mitä ravintopuolessa otetaan huomioon?
Ei se sinänsä eroa, ehkä hiilihydraattien saantiin painotetaan aavistuksen enemmän silloin. Ja harvoin, jos koskaan syömme hallilla pelin jälkeen. Otamme ruuat mukaan laatikkoihin ja evästys on silloinkin tasaisempaa. Heti pelin jälkeen olisi hyvä syödä vähän jotain, mutta isompi tankkaus tapahtuu vasta kun verenkierto on tasaantunut. Ja myös silloin tasaisesti pikkuhiljaa eväslaatikoista, näin saamme verenkierron pysymään jaloissa ja käsissä koko ajan. Jos vedät ison setin ruokaa yhdeltä istumalta, niin verenkierrolla on paha taipumus keskittyä keskivartaloon pelkästään.
Kevääseen kun mennään, niin pelit voivat kestää jopa 5-6 erää. Miten maratonotteluissa hoidetaan yllättävä energiatarpeen lisäys?
Kyllä se nestemäisillä pitkälle hoidetaan. Erittäin kovassa kulutuksessa myös sokerijuomat tulevat jo mahdolliseksi, mutta silloin pitää huomioida myös nopean nousun nopea lasku. Laimennettu mehu, tuoremehu kivennäisvedellä laimennettuna on hyvä cocktail. Banaani, näkkileipä, ja mustikkakeitto ovat edelleen kovaa valuuttaa näissä karkeloissa. Urheilujuomat totta kai, mutta energiajuomat ei missään nimessä.
Paljonko pelaajat nauttivat nesteitä pelin aikana?
Sitä en osaa kyllä sanoa, vaihtelee varmasti paljon. Mutta välillä tulee aina pelejä, kun huoltajat tulevat sanomaan, että nyt pelaajat eivät juo tarpeeksi. Jostain syystä unohtuu tai jää väliin. Sitten pelaajilla on ihan aitiossakin omia sekoituksia ja juomia, mitkä ovat itselle hyväksi havainneet.
Minkälainen ohjeistus teillä on herkutteluun?
Olemme ihan suoraan sanoneet pelaajille, että elämästä pitää nauttia ja kerran viikossa ainakin herkutella.
Pelaajien tilannetta mittaatte kauden aikana painon ja rasvaprosentin osalta, missä menee raja rasvoissa? Lajikohtaisesti ei ole myöskään hyvä, jos on liian pienet rasvat, onko myös tähän törmätty?
Meillä on urheilijanmittarina 10,5 rasvoissa, mutta pitää muistaa geeniperimät ja kehonkoostumukset, jolloin pitää nähdä yksilöllisesti arvon taakse myös. Kyllä myös on pelaajia, jotka ovat niin kireitä, että arvot alittuvat. Silloin he saavat ohjeistuksen syödä enemmän rasvaa. Mutta myös heillä pitää ottaa asia huomioon yksilöllisesti ja suhteutettuna jaksamiseen.
Iso ja mahtava NHL kävi kylässä ja pizza sekä kanasiivet olivat isosti esillä somessa. Tuliko hutilaukaus urheilijoilta?
Ei pizzassa ja siivissä mitään pahaa ole, kerta viikossa nautittuna. Taitaa Lionel Messikin elää aika paljon pizzalla. Taas pitää katsoa isossa kuvassa. Jos ravinto on yksipuoleista ja jatkuu ja jatkuu samanlaisena, niin sairastumis- ja loukkaantumismäärät saattavat kasvaa. Nämä pelaajat kyllä kuluttavat niin paljon harjoitelleessaan, että yksittäistapauksilla ei mitään merkitystä, tärkeintä on että syövät.
Mainitsit sairastumisen, jokainen ymmärtää, että monipuolisella ravinnolla on siihen yhteys, mutta pystyttekö mittaroimaan asiaa omassa tekemisessänne jotenkin?
Sen takia teemme tällä puolella asioita mahdollisimman paljon, koska on pienelle seuralle myös erittäin iso taloudellinen tekijä. Jos verrataan viime kautta ja tätä kautta, niin samassa ajassa lokakuun loppuun meillä oli 2017 yhteensä 425 poissaolopäivää pelaajilla. Tällä kaudella sama luku on 260 vuorokautta. Mikä on ravinnon, mikä paremman peruskuntoharjoittelun tai jonkun muun ansiota, sitä ei voi sanoa tarkasti kukaan, mutta lukema kertoo sen, että asioita on pystytty parantamaan, mikä on erittäin hyvä suunta.
Marko Syrjälä
Avointa Peliä – Blogi
20.11.2018 12:51
Jaa artikkeli:
