HPK U20 katsaus vol 9

Nuorten SM-liigan ylempää jatkosarjaa on jäljelllä yhdeksän kierrosta. Koko kauden kärkipaikalla ollut Lahden Pelicans on tipahtanut sijalle kaksi ja kärkipaikan on aikuisten Liigan tapaan valloittanut Oulun Kärpät, jonka etumatka on kolme pistettä. Kolmantena on Espoon Blues, joka on kuusi pistettä Pelicansia jäljessä. HPK:n sijoitus on tällä hetkellä yhdeksäs. Matkaa suoraan puolivälieräpaikkaan on 11 pistettä, kymmenentenä oleva TPS vaanii puolestaan kaksi pistettä hämeenlinnalaisia perässä.

Jatkosarjan parhaat pistemiehet tulevat Oulusta. Tuukka Tieksola on tehnyt yhdeksässä ottelussa 16 (3+13) tehopistettä ja toiseksi tehokkain on ollut Eetu Päkkilä 13 (9+5) tehopisteellä. Kerhon paras pistemies on ollut puolustaja Joonas Uimonen, joka on yhdekessä ottelussa saalistanut tehot 0+6. Tuomas Aalto on torjunut kuusi ottelua torjuntaprosentin ollessa 90,07.

Missä menee HPK:n juniorijääkiekko tällä hetkellä?

HPK:n urheilujohtajana aloittaneen Mika Toivolan vastuulla on A-, B-, sekä C-nuorten kilparyhmät. Junioreiden pelillinen menestys ei tällä kaudella ole ollut aivan yhtä loisteliasta kuin aiempina vuosina, mutta Toivolan mukaan suunta on kuitenkin oikea.

– Töitä on paljon edessä. Se on se lähtökohta, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Valmista ei ole vielä, eikä tule heti lähiaikoina olemaankaan. Siihen tilaan pääseminen, että voisi olla tyytyväinen, niin ei sitä kuukausissa tietenkään lasketa. Riippuu myös asiasta, että kauanko menee. Liittyykö kehitettävä juttu pelillisiin asioihin, urheilullisuuteen vai koko organisaation toimintaan.

U20 sekä B-nuoret pääsivät omista alkusarjoistaan ylempään jatkosarjaan, mutta C-nuorten kohtalo oli jäädä alempaan jatkosarjaan. Pelillisten asioiden taakse on kuitenkin osattava katsoa.

– Me, jotka olemme toiminnan ytimessä, niin täytyy nähdä sen tuloksen taakse. Jos puhutaan, nyt vaikkapa A- tai B-nuorista, niin iso mittari on se, että pystytäänkö me sanomaan pelaajien kehittyneen kauden aikana. Toki nämä myös kulkevat usein käsi kädessä, eli jos pelaajat ovat kehittyneet, niin kyllä se jollain tavalla näkyy myös sijoitukessa.

Määrättyjen korjausliikkeiden halutaan näkyvän jo kevään aikana, mutta isommassa kuvassa katseet ovat kuitenkin paljon pidemmällä.

– Sen haluan korostaa, että ei täällä asiat huonosti ole. Mitään mullistavaa ei tarvitse tehdä eikä asioita tarvitse heittää aivan ylösalaisin. Korjattavia asioita on, mutta paljon on myös sellaista, että vahvistetaan entuudestaan hyviä asioita.

– Tietyt asiat halutaan näkyviin jo nyt keväällä, mutta kaikkea ei voi tehdä kerralla. Vuoden kuluttua tähän aikaan täytyy kuitenkin olla kokonaisuudessaan paremmassa asemassa.

Sarjasijoitus määrittelee monelle kauden lopullisen onnistumisen, mutta myös muita asioita seurataan.

– Tietenkin seurataan kuinka moni pääsee maajoukkueeseen ja niille on asetettu omat tavoitteet, mutta tietenkin viime kädessä kun puhutaan, että onko kausi onnistunut vai ei, niin monella se kulminoituu siihen mikä on lopullinen sarjasijoitus.

Seuraavat kaudet ovat Toivolan mukaan haasteellisia A- sekä B-nuorissa.

– Täällähän on totuttu A-nuorissa aika kovaan menestykseen etenkin viimeisen viiden vuoden aikana, mikä on hieno juttu ja siitä taas liigajoukkue hyötyy nyt. Osittain tämä ja kaksi seuraavaa kautta, niin siellä on ne ikäluokat, joista ei poikia päässyt Pohjolaleirille. Näiden ikäluokkien vahvistamiseksi täytyy nyt tehdä oikeita asioita, että saataisiin sieltä niitä “latebloomereita”, jotka ei leirille päässyt, mutta löytäisivät sitten ehkä Mestiksen kautta Liigaan.

Pelillisesti yhtenäistä

Usein puhutaan, että kilpajoukkueissa pitäisi olla yhtenäinen pelitapa. Myös HPK:ssa halutaan asian olevan näin, Toivolan mukaan joissakin peleissä yhtenäisyys on havaittavissa helposti, mutta on myös hetkiä, jolloin pelit näyttävät aivan erilaisilta.

– Kyllä meillä yhteinäinen punainen lanka on ja halutaan, että tietyt lainalaisuudet ovat toistettavia. Joissakin peleissä nämä näkyvät, mutta joissakin ei. Se on sitä kasvuprosessia. Tietyt raamit on laitettu, että miltä meidän kilpakiekon pelaaminen näyttää.

– Pelaaminenkin on kuitenkin vain yksi osa-alue, tähän liittyy myös harjoittelu ja urheilullisuuden vahvistaminen ja koko organisaation vahvistaminen sillä tavalla, että valmentajat voivat keskittyä vain valmentamiseen.

Pelillisistä asioista sekä junioreiden toiminnasta keskustellaan lähes viikottain. Suurena voimavarana Hämeenlinnassa on myös Liigajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen, joka on erittäin kiinnostunut koko organisaation toiminnasta. Kaikkialla ei asia näin ole.

– On meillä on palavereja, joissa puhutaan mm. pelaamisesta ja sinne osallistuu sitten kaikki päävalmentajat. Voidaan sanoa, että ihan viikkotasolla kokoonnutaan. Me ollaan siitä pirun onnellisessa asemassa, että meillä on Liigassa päävalmentaja, joka on pirun kiinnostunut koko seuran toiminnasta.

Pelaaja- ja valmentajapolku, koulua unohtamatta

Unelma NHL:ssä pelaamisesta ja ammattilaisuus on varmasti jokaisen aloittavan jääkiekkoilijan unelma, mutta lopulta ammatikseen jääkiekkoa pääsee pelaamaan hyvin vähän pelaajia per aloittava ikäluokka.

– Prosenttiluvut on tutkittu, että Liigapaikkakunnille kun perustetaan ensimmäinen ikäluokka, niin niistä keskimäärin 2-5 pelaajaa tulee pelaamaan Liigaa. Ne jotka vielä kahden vuoden jälkeen pelaavat Liigaa, niin se luku on sitten enää 0-2 per aloittanutta ikäluokkaa kohden.

Ammattilaisuran todennäköisyydet ovat siis pienet, joten myös koulunkäynnin tärkeyttä korostetaan ja sitä seurataan.

– Koulun merkitystä korostetaan ja sitä seurataan. Junioripuolella se on yksi arvoista, kun se todennäköisyys ammattilaisuraan on kuitenkin lopulta aika pieni. Tietenkin me halutaan tarjota niille, jotka siihen oikeasti uskoo ja haluaa panostaa, mahdollisuus, mutta jos opettajat soittelee, että poikia ei näy tunneilla, niin kyllä me siihen puututaan. Päävastuu kasvattamisesta liittyen koulunkäynnistä kaikkeen mahdollisen, lähtee kuitenkin lopulta kotioloista.

Pelaajapoluksi mielletään usein se, että pelaaja siirtyy jouhevasti ikäluokasta toiseen lopulta aina Liigaan asti. Toivolan mukaan kyse on kuitenkin isommasta asiasta ja pelaajapolku ei suinkaan pääty siihen, että pääsee pelaamaan Liigassa. Esimerkkeinä mainitaan edustusjoukkueen Eetu Tuulola sekä Jere Innala, joiden urat ovat vasta alkuvaiheessa.

– NHL:ssä on tällainen ajatusmalli, että pelaaja on fyysisesti valmis 28-vuotiaana. Siihen asti ominaisuuksia kehitetään ja sen jälkeen niitä aletaan ylläpitämään ja vahvistamaan hyviä asioita. Täällä taas usein toimittajakunnassa, osittain jopa valmennuksella, on sellainen ajatus, että kun kaveri nousee Liigaan ja pelaa 15 peliä, niin se on valmis. Tässä ajattelumallissa on tapahtunut valtakunnallisesti jo muutosta, mutta me koitetaan vielä jyrkemmin tehdä siihen uutta ajattelumallia. Kaveri kun on pelannut kaksi kautta Liigassa, niin se ei todellakaan ole vielä valmis vaan yritetään edelleen kehittää. Esimerkkinä vaikka Tuulola ja Innala, niin kyllä mä näen asian niin, että heidän pelaajapolku on vielä pahasti kesken, vaikka pelaavatkin jo aika isossa roolissa Liigassa.

Pelaajien ohella myös valmentajille on luotu tietynlainen polku. Myöskään penkin takana kyse ei ole ainoastaan siitä, että nouseeko valmentaja ikäluokasta suoraan seuraavaan, vaan kaiken täytyy ajoituksesta lähtien olla kohdallaan.

– Valmentajapolku on olemassa. Siitä ajattelumallista haluan kuitenkin eroon, että jos nyt valmennat vaikkapa C-nuoria, niin sitten menet seuraavaksi automaattisesti B-nuoriin. Kyllä niillekin siirroille täytyy katsoa oikea paikka ja aika. Mun tehtävä on valvoa, että en työnnä ihmisiä sellaisiin työtehtäviin, joista ne ei selviä. Esimerkiksi Viitaluoman kohdalla mietittiin pitkään, että mikä olisi sopiva ikäluokka, niin lopulta päädyhttiin C-nuoriin. A- tai B-nuoret olisi ehdottomasti ollut vielä liian kova pala. Vuosi tai kaksi C:ssä ja sitten taas katsotaan uudestaan tilannetta. Vilillä on kova motivaatio ja kyllä se usein käy tuolla munkin officella kyselemässä kaikenlaista ja välillä pitää jopa hieman jarrutella menoa.

Alunperin Toivola nimitettiin junioreiden valmennuspäälliköksi. Urheilujohtajaksi siirtymisen jälkeen Max Kenigistä tuli valmennuspäällikkö ja hänen paikkansa taitovalmentaja otti Visa Pesonen. Avataan lyhyesti Pesosen ja Kenigin rooleja.

– Taitovalmentajan (Visa Pesonen) vastuulla ovat vanhempi E- ja D-ikävaihde. Visa toimii siellä taidon kehittäjänä ja on tavallaan valmentajien mentorina sekä mukana jääharjoituksissa. Nämä ikäluokat ovat taidon osalta sellaisia “herkkyysikäkausia”, joten siellä täytyy olla tarkkana, että tehdään oikeita asioita.

– Visa ei siis valmenna mitään ikäluokkaa, vaan on näiden ikäluokkien toiminnassa mukana hieman kuten minä olen mukana A-, B- ja C-nuorissa. Valmennuspäällikkö sitten taas katsoo kokonaisuutta oikeastaan luistelukoulusta B-nuoriin asti.

U20 saa kokeneen päävalmentajan

Tällä kaudella päävalmentaja toimiva Juuso Nieminen siirtyy ensi kaudella Liigajoukkueen valmennustiimiin. Tilalle tulee Janne Sinkkonen, jolla on takana yhdeksän kautta päävalmentajan Mestiksessä.

– Sinkkosen kanssa keskusteltiin siitä, että miten hän suhtautuu peliin ja harjoitteluun, niin kyllä Sinkkonen oli selvä ykkösvaihtoehto tähän. Meillä on sellaista yhteistä historiaa, että silloin kun itse valmensin Pelicansia, niin Sinkkonen oli Peliittojen päävalmentaja. Silloin tehtiin lähes päivittäin yhteistyötä, sillä tavalla tuttu kaveri ja tiedän sen ammattitaidon mikä kaverilla on.

Koska tulevan kauden joukkue tulee olemaan hieman kokematon, niin Sinkkosen kaltaisen kokeneen valmentajan palkkaaminen oli Toivolan ykkösprioriteetti.

– U20 tulee olemaan nuori joukkue, hieman kokematon joukkue, niin halusin ehdottomasti kokeneen päävalmentajan sinne, joka tietää mitä tekee eikä ala heti tärisemään, jos joku homma ei heti toimi.

U20 pelaa seuraavan kotiottelun lauantaina Lahden Pelicansia vastaan! Ottelu alkaa klo 16:00!

31.01.2019 16:58

Jaa artikkeli: